Julkaistu 
Hanna Korkalainen

Kaamoksessa suurin ongelma on väsymys – "Suklaata tulee syötyä enemmän"

Veera Härkintä (vas.) ja Elsa Rätyä hymyilyttää, vaikka on harmaa marraskuu ja pitkä kaamos vielä edessä. Hanna Korkalainen Veera Härkintä (vas.) ja Elsa Rätyä hymyilyttää, vaikka on harmaa marraskuu ja pitkä kaamos vielä edessä.

Jälleen on koittanut se aika vuodesta, kun aamulla herätessä on hämärää ja koulusta ja töistä tullessa jo pimenee. Räntää sataa ja on harmaata. Kaamos koettelee meitä suomalaisia joka talvi. Vaikka luulisi, että olemme jo tottuneet kaamosaikaan, joillekin meistä se tuo hankaluuksia arkeen.

Kahdeksasluokkalaisten Elsa Rädyn ja Veera Härkkimen ongelmana kaamoksessa on väsymys. Rädyn mukaan pimeys tuo vaikeuksia aamulla aikaisin heräämiseen.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

– Se hankaloittaa opiskelua, eikä riitä energiaa asioiden tekemiseen, Räty kertoo. 

Kaamos vaikuttaa myös hieman ruokailutapoihin. Räty syö pimeiden kuukausien aikana enemmän vitamiinipitoista ruokaa, kuten hedelmiä, marjoja ja aamupalalla marjasmoothieta.

– Suklaata tulee syötyä enemmän, Härkin arvelee.

Rädyn ja Härkkimen mukaan heidän mielialaansa kaamos ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan paljon.

Myös asuinpaikka voi vaikuttaa kaamoksen kokemiseen. Katuvalot mahdollistavat lenkkeilyn illalla, mutta niistä voi olla haittaakin, jos Rädyn ja Härkkimen tapaan haluaisi ihailla kaunista, hyvin kaamoksen aikaan näkyvää tähtitaivasta. Kauempana keskustasta asuvan Härkkimen mukaan tähdet näkyvät pimeässä hyvin.

– Keskustan katuvalot vaikeuttavat tähtien katselemista, keskustassa asuva Räty sanoo.

Joulu valopilkku

Hieman yllättäen Veera Härkkimen ja Elsa Rädyn mielestä kaamoksessa hyvä puoli on kuitenkin pimeys.

– Nukkuminen on helpompaa, koska on pimeää, Härkin kertoo.

Rädystä on mukavaa olla itse sisällä valoisassa, kun ulkona on pimeää. Räty tuo valoa pimeyteen led-valoilla ja kynttilöillä.

Härkin rakastaa joulua, ja sen odottaminen helpottaa hänen kaamostaan. Lisäksi kaverit tekevät Härkkimen mielestä kaamoksesta mukavamman.

– Kavereiden kanssa voi pitää hauskaa, hän sanoo.

Myös Rädylle joulu on valopilkku kaamoksen pimeydessä.

Sekä Räty että Härkin myös ulkoilevat enemmän kaamoksen aikaan.

– Pimeässä tulee vähemmän tuttuja vastaan, Räty naurahtaa.

Itsestään pidettävä huolta

Kouluterveydenhoitaja Niina Korhosen työssä tulee yleisimmin esille nuorten lisääntyvä väsymys kaamoksen aikaan. Korhosen mukaan kaamosmasennusta esiintyy yleisemmin aikuisilla kuin nuorilla.

– Jos huomaa reagoivansa kaamokseen väsymyksenä tai alavireisyytenä, kannattaa jutella omasta olosta kotona ja kavereiden kanssa. Myös terveydenhoitajalle ja koulukuraattorille voi tulla juttelemaan, Korhonen sanoo.

– Ehdottomasti pitää huolehtia siitä, että nukkuu riittävästi. Murrosikäisenkin pitäisi nukkua vähintään kahdeksan tuntia yössä, hän jatkaa.

Korhonen pitää tärkeänä myös liikuntaa ja ulkoilua raittiissa ilmassa sekä säännöllistä ja monipuolista ruokailua.

– Tärkeitä ovat erityisesti kasvikset, vihannekset, hedelmät ja marjat, joista saa c-ja b-vitamiineja, jotka vaikuttavat juuri vireystilaan, hän luettelee.

Myös sosiaalisia suhteita kannattaa Korhosen mukaan pitää yllä, miten nyt koronatilanteen aikaan pystyy.

– Jos olo on alavireinen ja väsynyt, nuori saattaa jäädä helposti kotiin. Sen sijaan kannattaisi mieluummin hakeutua vaikka kavereiden seuraan ja harrastuksiin.

Kaamosoireiluun suositellaan usein kirkasvalolamppua. Korhosen mukaan se auttaa yleisimmin aikuisia, mutta ei sen käytöstä nuorillekaan mitään haittaa ole.

Juttu on Ylä-Karjalan ja Pielisen 4H-yhdistyksen yhteisen Mediatiimin toimittajan tekemä. Mediatiimiläiset ovat nuoria, jotka tekevät juttuja nuorista ja nuoria kiinnostavista aiheista.

Kommentoi