tietoa

Ruotsiin Suomi on saanut Euroopan Unionin Life Luonto -rahastosta rahaa soiden suojeluun. Yrjö Nevalainen

Valtimon Kuoppasuolla vieraili eilen ryhmä ruotsalaisia. Retken tarkoituksena oli tutustua eri tyyppisten soiden ennallistamiseen sekä välittää molemminpuolisesti tietoa ja kokemuksia soiden ennallistamisesta.

Erikoissuunnittelija Maarit Similä Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo, että ruotsalaisvieraita kiinnostivat ennallistamiseen liittyvät asiat laidasta laitaan. He kysyivät koneista, ojien täytöstä, millaisia patoja tehdään, miten ohjataan vesiä ja miten estää veden jääminen peitetylle ojalinjalle.

Vieraille näytettiin Valtimon Kuoppasuolla käytännössä suo-ojan peittäminen sekä yksinkertaisen puuvahvisteisen suodatinkangaspadon rakentaminen.

Vähemmän ojituksia

Suoverkosto-Life-hankkeen projektipäällikön Mikko Tiiran mukaan Ruotsissa on tarvittu soiden ojituksiin lupa, kun Suomessa on riittänyt pelkkä ilmoitus.

- Ruotsissa soiden ojitus ei ole ollut niin yleistä kuin Suomessa. Ruotsissa ojituksia on lisäksi tehty hyvin erilaisista syistä, hän kertoo.

Suomessa maa- ja metsätaloustekijät ovat olleet tärkeimmät syyt soiden ojituksiin.

Suomessa soiden ennallistamista helpottavat hyvät ilmakuvat. Ne kertovat, että 160 hehtaarin laajuinen Kuoppasuo on ojitettu reuna-alueiltaan 1960-luvulla tai seuraavan vuosikymmenen alussa. Vanhemmista kuvista näkyy hyvin, millainen suo on ollut ennen ojitusta.

- Suomessa on aika paljon laajoja alueita, joilla soiden ojitus ei ole onnistunut. Toisaalta ojitus on ollut helppo vaihtoehto, koska sitä on tuettu, Mikko Tiira kertoo.

Yksityisten maillakin on mahdollista ennallistaa soita, mutta niitä on tehty hyvin vähän.

Näkyy nopeasti

Suoalueen ennallistaminen näkyy Metsähallituksessa suunnittelijana toimivan Suvi Haapalehdon mukaan nopeasti luonnossa.

- Ensimmäisenä näkyy vedenpinnan nousu. Veden nousun vaikutus puolestaan näkyy kasvillisuuden muuttumisena muutamissa lajeissa vuoden, kahden aikana, hän kertoo.

Lopullisen muotonsa suo saa seuraavien vuosikymmenien aikana.

Kuoppasuohon tutustuneet 13 ruotsalaisasiantuntijaa työskentelevät lääninhallituksissa Etelä- ja Keski-Ruotsissa.

Vierailu liittyy suomalaisen soiden ennallistamisen asiantuntijaryhmän (suoELO:n) ja Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoiman Suoverkosto-Life -hankkeen järjestämään suoretkeilyyn.

Vierasryhmä tutustui myös Tiilikan kansallispuiston soihin ja Juuan lettoihin. Fakta: Luonto monimuotoiseksi

Suomen eloperäisestä suomaastosta on suojeltu noin kahdeksan prosenttia eli hieman alle 8 500 hehtaaria.

Vain runsas kolmannes maamme alkuperäisestä suoalasta on nykyään luonnontilassa.

Euroopan unionin luontodirektiivin tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus EU:n alueella.

Viisi vuotta kestävässä ennallistamishankkeessa ennallistetaan soita 52 alueella lähes 4 300 hehtaaria.

Kuoppasuon lisäksi Ylä-Karjalan alueelta ennallistetaan Kansikkopuro Nurmeksesta. Suunnittelija Suvi Haapalehdon mukaan suo- ojan peittäminen ja patoaminen näkyy suon kasvillisuudessa muutamissa lajeissa jo vuoden, parin kuluessa.