Syksyllä perustettu Kirkkokadun koulun näytelmäkerho otti lentävän lähdön – Uusi sovitus Kolmesta karhusta ja Kultakutrista esitettiin jo jouluna
Kirkkokadun koulun näytelmäkerhon huipputiimi: eturivissä Mila Kärkkäinen (vas.), Laura Piironen ja Ilona Huttunen, keskirivissä Sara Kemppainen ja Peppi Valpe sekä ylärivissä Nina Häkkinen ja Kenia Kaskinen. Kuva: Matias Siira
Kirkkokadun koulun seitsemättä luokkaa käyvä Ilona Huttunen ja suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Laura Piironen saivat viime syksynä idean perustaa näytelmäkerhon.
– Minulle tuli idea Piirosen tunnin aikana, että olisi kiva, kun voitaisiin itsekin tehdä joku näytelmä päiväkodeille ja lapsille, Huttunen kertoo.
Kerhon mainoksia alettiin jakaa Kirkkokadun koululla siinä toivossa, että oppilaat tulisivat mukaan. Kun näytelmäkerho kokoontui ensimmäisen kerran, Piironen oli iloinen siitä, että niin moni oppilas halusi osallistua mukaan vapaaehtoisesti.
– Ideana oli, että saamme näytelmän tehtyä jouluksi, Huttunen kertoo.
Tavoite oli kunnianhimoinen ja aikataulu oli nopea, mutta näytelmäkerhon jäsenillä riitti innokkuutta ja uskoa itseensä. Näytelmän käsikirjoitti Matias Siira ja ohjauksen puolestaan hoiti Piironen. Ajatuksena oli, että näytelmä toisi sekä lapsille että aikuisille iloa vuoden pimeimpänä aikana.
Kolme karhua ja tonttu
Oppilaat valitsivat yhdessä näytelmäksi Kolme karhua ja Kultakutrin. Jotta tarinasta saatiin jouluinen, Kultakutrin paikalle näytelmäkerhon sovituksessa kirjoitettiin tonttu.
– Ohjauksen kanssa oli improvisoitava, Laura Piironen sanoo.
Vaikka näytelmäkerholaisista näyttelemisestä oli aiempaa kokemusta vain Siiralla ja Piirosella, tuli näytelmästä silti hyvä sekä yleisöä viihdyttävä.
– Tontun rooli oli mukava ja oli kivaa viihdyttää lapsia. Mielestäni näytteleminen lapsille ja nuorille on vapauttavaa ja itsetuntoa nostattavaa, Ilona Huttunen kertoo.
Näytelmäkerhon esittämä näytelmä Kolme karhua ja Kultakutri sovitettiin niin, että Kultakutrin paikalle kirjoitettiin tonttu. Kuva: Laura Piironen
Esityksessä nähtiin jännittäviä tilanteita, tanssia sekä klassisia repliikkejä tunnetusta sadusta. Näytelmän valot ja musiikit loihti Nurmeksen kaupungin esitysteknikko Panu Similä.
Piirosen mukaan lavasteiden suunnittelussa oli vaikeutta, koska ne piti saada sopimaan myös Valtimon valtuustosalin pieneen tilaan. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta ohjaamisesta, mikä teki siitäkin omalla tavallaan haastavaa.
– Se hämmästytti, kuinka porukka onnistui niin lyhyessä ajassa harjoittelemaan sekä sisäistämään repliikit, Piironen kertoo.
Myös asusteet tuottivat päänvaivaa näytelmäkerholaisille. Apuun tarjoutui Kirkkokadun koulun yhdeksäsluokkalainen Vilma Kokkonen. Kokkonen teki näytelmässä nähtyjen myyjien laukut, jotka näkyivät takariviin asti. Kokkonen teki myös karhuille asusteita ja oli vapaaehtoisena auttamassa. Näytelmässä nähdyn neljävuotiaan apulaisen Saara Arantolan katseita herättävä liivi oli myös Kokkosen käsialaa.
Lisää toivottiin
Näytelmä esitettiin Hannikaisen salissa sekä Valtimolla Kuntalaisten talolla. Hannikaisen salissa oli tungosta, kun yli kaksisataa lasta odotti innolla, mitä näytelmä tuo tullessaan. Näytelmää tulivat katsomaan melkein kaikki Nurmeksen alueen päiväkodit ja lastenhoitajat.
Näytelmästä saatu hyvä palaute tuli näytelmäkerholaisille iloisena yllätyksenä. Negatiivistä palautetta näytelmäkerho ei näytelmästään saanut.
– Toivottiin, että vastaavanlaisia näytelmiä tehtäisiin lisää. Sellaisetkin lapset, joille keskittyminen ja paikallaan oleminen on vaikeaa, olivat jaksaneet katsoa koko näytelmän, Laura Piironen iloitsee.
Juttu on Ylä-Karjalan ja Pielisen 4H-yhdistyksen yhteisen Mediatiimin toimittajan tekemä. Mediatiimiläiset ovat nuoria, jotka tekevät juttuja nuorista ja nuoria kiinnostavista aiheista.
