Uutisten viikko: Pelaaminen on sosiaalista toimintaa

Peliharrastus on monelle lapselle, nuorelle ja aikuiselle mieluisa ajanviettotapa. Pelaaminen on suosittua myös Ylä-Karjalassa, kertovat valtimolaiset Eeli Meriläinen, 11, ja Tuomas Kokkonen, 11.

– Aika moni pelaa esimerkiksi Fortnitea, ja silloin kun Pokémon Go tuli, se oli tosi suosittu. Sitä tulee aina kesällä pelattua, Meriläinen kertoo.

– Aika iso osa meidän luokasta pelaa jotakin peliä, Kokkonen kertoo.

Pokémon Go on mobiilipeli, jossa Pokémon-olioita metsästetään liikkumalla. Meriläinen ja Kokkonen sanovat, että Pokémon Go:n vuoksi he ovat lähteneet lenkille kävellen, juosten tai pyöräillen.

Enimmäkseen he kuitenkin pelaavat Playstationilla, Switchillä ja tietokoneella.

– PC:llä on kivempi pelata, koska siinä pystyy tekemään kaikkea muutakin. Pleikkari on vain pelaamista varten, Meriläinen tiivistää.

Luovaa toimintaa

Eeli Meriläinen ja Tuomas Kokkonen kokevat saavansa pelaamisesta monia hyötyjä: niistä oppii englantia ja ne kehittävät luovuutta ja reaktiokykyä, he listaavat. Lisäksi pelilehtien lukeminen kehittää lukutaitoa.

– En ole mikään englannin mestari, mutta osaan sitä vähän. Osaan pelata peliä, vaikka se olisi englanniksi. Pystyn suomentamaan tekstiä paremmin kuin puhetta. Jos äänien kautta pitäisi pelata, en osaisi yhtään, varsinkaan jos pelissä puhutaan jollakin erilaisella aksentilla, Meriläinen sanoo.

Luovuutta pelit kehittävät erilaisten hahmojen ja kenttien luomisen ja muokkaamisen kautta. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet aktiivisista pelaajista muokkaa pelaamaansa peliä jollain tavalla, esimerkiksi luomalla peliin uutta sisältöä (Pelitutkimuksen vuosikirja 2023).

Kokonaan oman pelin tekeminen olisi Meriläisen ja Kokkosen mielestä hieno asia.

– Olisihan se kiva tehdä, mutta se on varmaan tosi vaikeaa, Meriläinen tuumaa.

Omien pelikenttien suunnittelu on helpompaa, ja Meriläinen ja Kokkonen ovatkin tehneet kenttiä esimerkiksi Geometry Dashiin ja Robloxiin.

– Jos saa tehtyä hyvän kentän, sen voi julkaista ja kaikki voivat pelata sitä, Meriläinen sanoo.

Kaverin kanssa

Edellä mainitussa tutkimuksessa todettiin myös, että pelistriimien katsominen ja jakaminen on yleistynyt ja noin puolet tutkimukseen osallistuneista seuraa striimejä. Joillekin striimien seuraaminen on jopa tärkeämpää kuin itse pelaaminen.

Tuomas Kokkosen mukaan striimejä katsomalla voi oppia paremmaksi pelaajaksi.

– Katson striimejä aika paljonkin. Joskus striimaajat ottavat katsojia mukaan peliin. On hienoa, jos pääsee mukaan pelaamaan, koska striimaajilla on paljon katsojia, Kokkonen sanoo.

Pelaamisen sosiaalisuus tulee esiin monissa Eeli Meriläisen ja Kokkosen esimerkeissä.

– Yleensä tunnen muut pelaajat oikeassakin elämässä, Meriläinen sanoo.

– Onhan se paljon hauskempaa, kun pelaa kaverin kanssa, jonka tietää, kuka se on, Kokkonen sanoo.

Joskus ajantaju häviää

Eeli Meriläinen ja Tuomas Kokkonen myöntävät, että joskus pelaaminen menee liian pitkälle, vaikkapa loma-aikaan. Kokkonen muistelee tilanteita, joissa pelin tarinaan uppoutuminen on hävittänyt ajantajun.

– Kun kaverin kanssa pelataan ja puhutaan kaikesta, sitä ei muista edes katsoa kelloa. Lomalla olen saattanut mennä nukkumaan yhdeltä tai kahdelta, joskus neljältä, mutta se kyllä oli jo liikaa. Herranjestas, en kyllä enää pysty siihen, Meriläinen sanoo.

Syyslomalla Kokkonen kävi kaverinsa kanssa Kajaanissa Get Online -laneilla, jonne Valtimolta on helppo ja edullinen mennä.

– Siellä pelattiin koko ajan, mutta oli siellä nukkumapaikatkin. Saatettiin pelata neljään asti aamulla ja herätä sitten yhden aikaan iltapäivällä, Kokkonen sanoo.

Laneilla oli mukana esports-ammattilaisia.

– CS:Go-turnauksessa oli pelaamassa ammattilaisjoukkue, joka voitti turnauksen totta kai, koska he ovat ammattilaisia, Kokkonen sanoo.

Kilpapelaamiseen Kokkonen ja Meriläinen suhtautuvat kaksijakoisesti. Meriläinen ei pidä koko kilpapelaaminen-sanasta.

– Pelaaminen on kivaa, mutta en haluaisi tehdä sitä työnä, Meriläinen sanoo.

– Vähän se kiinnostaa ja olisihan se hauskaa, mutta kyllä esports-pelaajilla kannattaa olla joku toinen työ, jos pelaamisesta ei tulekaan rahaa, Kokkonen sanoo.

_{Jutussa on käytetty lähteenä Pelitutkimuksen vuosikirjan (2023) artikkelia Lasten ja nuorten pelaaminen on monipuolista ja sukupuolittunutta.}