play
Oman galaksimme lisäksi kuvassa näkyy vaaleana utuläikkänä vasemmalla naapurigalaksimme Andromeda. Tämän 2,5 miljoonan valovuoden päässä olevan kohteen voi nähdä paljain silmin Patvinsuolla.

Oman galaksimme lisäksi kuvassa näkyy vaaleana utuläikkänä vasemmalla naapurigalaksimme Andromeda. Tämän 2,5 miljoonan valovuoden päässä olevan kohteen voi nähdä paljain silmin Patvinsuolla. Kuva: Satu Juvonen

Pielisen talvi: Oletko nähnyt Linnunradan?

Valokuvaaja Satu Juvosen mielestä Patvinsuo on paras paikka kuvata ja ihailla yötaivaan ihmeitä. Siellä näkee loimuavat revontulet siinä missä Linnunradan ja tuhannet tähdetkin.

Varpu Strengell

Kontiolahdella asuva valokuvaaja ja kuvataiteilija Satu Juvonen kävi ensimmäisen kerran Patvinsuon kansallispuistossa kansallispuistossa retkellä kavereidensa kanssa 1990-luvulla. Reissu jätti jälkensä, ja nykyään Juvonen käy Patvinsuolla kuvaamassa yötaivasta tai muuten vaan nauttimassa suoluonnosta.

– Kyllä siellä useamman kerran vuodessa tulee käytyä. Eri vuodenaikoina on erilaista. Aina en kuvaa, välillä on parempi olla ilman kameraan ja aistia muuten. Jos aina katsoo ympäristöä kameran linssin läpi, siinä menettää jotain.

Keväällä suon kiihkeä elämä suorastaan pulppuaa ja kujertaa, kesällä suon tuoksu on suorastaan huumaava.

– Tuoksut, äänet ja avaruus, ikiaikaisuus. Alueella on monipuolinen luonto ja soiden lisäksi on Suomunjärvi ja sen ihanat pitkät hiekkarannat sekä suopursun tuoksuiset metsät.

Pimeys on aarre

Yötaivaan ihmeiden kuvaamiseen Patvinsuo on Juvosen mielestä paras paikka koko Pohjois-Karjalassa.

– Patvinsuon seutuvilla on ihan harvinaislaatuisen pimeää. Pimeys on aarre, jota kannattaa vaalia. Valoa on maailmassa ja Suomessakin niin paljon melkein joka kolkassa, että Patvinsuon kaltaisesta tähtitaivaasta voi vain unelmoida, Juvonen sanoo.

Pilkkopimeässä myös revontulet erottuvat hyvin.

Pilkkopimeässä myös revontulet erottuvat hyvin. Kuva: Satu Juvonen

Kaupungissa lapsuutensa ja nuoruutensa asuneena hän havahtui näkemään öisen taivaan vasta muutettuaan aikuisiällä Rääkkylään.

– Muistan, kun menin ulos ja taivaalla erottui Linnunrata. Se oli ihmeellistä.

Patvinsuolla Juvonen kuvasi yötaivasta ensimmäisen kerran vuonna 2017.

– Menin sinne, kun oli jo pimeää ja hämmästyin sitä tähtien määrää, se oli aivan ällistyttävä. En ehkä ollut koskaan aikaisemmin moista nähnyt, se oli suorastaan hengästyttävää.

Vaikka Patvinsuolle lounaasta kajastavat Lieksan ja lännestä Uimaharjun valot, alueen pistemäärä on yhdeksänasteisella Bortle Dark Sky -asteikolla vain kaksi.

– Valosaastetta on todella vähän ja etenkin itäinen ja pohjoinen näkymä ovat hyvin pimeitä, Juvonen kuvailee.

Kun on pimeää, himmeätkin revontulet erottuvat pohjoisella taivaalla varsinkin uudenkuun aikaan hyvin. Linnunradan kirkkaampi pää puolestaan näkyy pohjoisella taivaalla maaliskuussa selkeästi.

– Kuvaan paljon yötaivasta Patvinsuolla. Tähtitaivaassa kiehtovat ajan ja etäisyyksien käsittämättömät mittasuhteet. Tähtitaivas on siitä mukava kuvauskohde, että se ei karkaa mihinkään, vaan rauhassa voi sommitella ja testailla valotuksia.

Skarppina koko ajan

Kaikkea ei kuvausretkillä jätetä sattuman varaan. Satu Juvonen seuraa netistä useampaa sivustoa tietääkseen, milloin on otollinen hetki revontulille ja muille taivaanilmiöille.

– Reaaliaikaista tilannetta voi seurata revontulikameroista, niitä löytyy netistä useita eri puolilta Suomea. Lisäksi Facebookissa on aktiivinen Revontulikyttääjät-ryhmä, jossa on lähes joka illalle revontulien seurantaketju, Juvonen kertoo.

Taivaanilmiöitä hän seuraa myös Ursan julkaisemasta Tähdet-vuosikirjasta.

– Siinä kerrotaan milloin ja missä päin taivasta on kiinnostavaa nähtävää. Suosittelen sitä lämpimästi jos taivaanilmiöt kiinnostavat, Juvonen vinkkaa.

Hänen yksi suosikkinsa on Orionin tähtikuvio.

– Se on niin kaunis talvisella taivaalla.

Juvosen haaveena olisi nähdä komeat helmiäispilvet ja saada niistä myös valokuva. Taivas ei kuitenkaan tottele toiveita vaan sen kuvaaminen vaatii pitkää pinnaa.

– Kuvatessa pitää olla kärsivällinen ja skarppina koko ajan.

Tällä hetkellä mielen kalenteriin on merkattu noin 11 vuoden välein toistuva Auringon aktiivisuuden huippu. Tarkkaa aikaa sille ei ole olemassa, mutta odotuksena on, että ehkä talvella 2024–2025.

– Se saattaa tuoda todella hienoja revontulia, toivottavasti moni saisi tilaisuuden nähdä ne, Juvonen sanoo.

Lämmintä vaatetta

Satu Juvonen opastaa yökuvauksessa ja järjestää yöretkiä, että mahdollisimman moni pääsisi osaksi tähtitaivaan ihmeistä.

Pelkkä kamera ei retkelle riitä. Sen Juvonen oppi jo ensimmäisellä Patvinsuon käynnillään.

– Vaikka kaupungissa kevät oli jo pitkällä, Patvinsuolla oli vielä paljonkin lunta ja jalat kastuivat, vaikka jalassa oli pitkävartiset kumpparit. Nykyisin pidän talvella ja pitkälle kevääseen aina lumikengät mukana.

Sen lisäksi öiselle kuvausretkelle pitää ottaa riittävästi lämmintä vaatetta.

– Varmuuden vuoksi vähän enemmän kuin luulisi. Kengät, joissa varpaat eivät palele ja sormenlämmittimet rukkasten sisälle. Pientä evästä taskuun ja mukaan myös lämmintä juomista. Sen jälkeen kameraan valovoimainen laajakulma ja alle tukeva jalusta.

Ja sitten tarvitsee vain odotella.