Aina vähän retkellä: Kaikki tiet vievät Murtovaaralle

Tai siis tarkemmin, kaikki yksi tietä vievät Murtovaaralle, mutta muuten alueelle pääsee monesta suunnasta. Ennen muinoin Murtovaaran Kruununmetsätorpalle, nykyiselle talomuseolle kuljettiin ainoastaan polkuja pitkin. Luultavasti torpan sijainti tiettömän taipaleen päässä keskellä ei mitään on yksi syy siihen, että se on säilynyt paikallaan jo toistasataa vuotta. Nykyinen tieyhteys Murtovaaralle on toki ihan kätevä museovieraitakin ajatellen.

Murtovaaran talomuseon pihapiirin hämmästely on jo itsessään elämys, sen verran vaikuttavasta rakennuskokonaisuudesta on kyse. Itse päädyin talomuseon pihaan ensimmäisen kerran joitain vuosia sitten keväällä lumien juuri lähdettyä. Olin käynyt ihan työasiakseni katsomassa, missä kunnossa talomuseon lähellä sijaitsevat Tammitupa ja Murtojärven laavu olivat, ja saavuin talomuseolle laavun suunnasta muutamien mutkien kautta. Muistan yhä epäuskoisen fiiliksen vanhan metsätorpan rakennelmien tullessa näkyviin, että eksyinkö juuri 1800-luvulle. Pihapiirin erityinen, rauhallinen tunnelma jäi myös tuolta vierailulta mieleen.

Päädyin toisen kerran Murtovaaran talomuseon pihapiiriin myöhemmin samana keväänä Talonpojan taivalta kulkiessani. Kengät olivat tuossa kohtaa polvia myöten märät, koska polun tilalla ennen Murtovaaraa Valtimon kyliltä päin tultaessa oli suo. Matkaa oli kuitenkin jatkettava kohti Sivakkaa, jossa odotti auto. Sivakassa kengät olivatkin jo vyötäröä myöten märät, koska polku oli paikoin veden vallassa majavan jokeen tekemän padon takia ja muutama harha-askel aiheutti lisää kastumista.

Suopätkä ei päätynyt kunnostettavien polkujen listalle, mutta mukaelma Talonpojan taipaleesta, joka kulkee Valtimon Lokkiharjulta Murtovaaran talomuseon pihapiirin läpi Sivakkaan ja siitä Sotkamon puolelle Hiidenportin kansallispuistoon kyllä. Reitti raivataan huhujen mukaan tämän kesän aikana.

Murtojärven laavun taas löytää Murtojärven rannalta, nätiltä paikalta rinteestä, josta voi tuijotella evästelyn lomassa erämaajärven maisemia. Laavulla on tulisija, huussi ja puuvarasto. Paras reitti kulkea laavulle on talomuseon pihapiirin kautta. Ennen tulien tekoa kannattaa ehdottomasti tarkistaa, onko alueella voimassa metsäpalovaroitus. Jos on, kannattaa tulet jättää tekemättä. Kylmänä nautittu makkara voi olla parempi vaihtoehto kuin syyte ikimetsän ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten palon aiheuttamisesta.

^Murtovaaran talomuseon lähistöllä sijaitsee myös Tammitupa, joka toimii autiotupa-periaatteella. Ovi on aina auki ja kulkijoiden on mahdollista yöpyä tuvassa pari yötä kerrallaan. Retkietiketin mukaan aiemmin tupaan tullut antaa aina tilaa myöhemmin saapuvalle. Jokaisen tulee myös siivota omat jälkensä, ja ystävällinen tapa on jättää polttopuita valmiiksi tupaan seuraavaa kävijää varten, jotta tulija pääsee heti lämmityspuuhiin.

Tuvasta löytyy kamina, jolla tuvan saa lämpimäksi myös talvipakkasilla. Toissatalvena hiihdin ystäväni kanssa tuvalle yöksi ja puita joutui toki lisäilemään kaminaan pitkin yötä, jotta lämpö säilyi. Paksu makuupussi oli myös ihan kiva varuste olla olemassa lämpötilan laskiessa, jos puiden lisäämisvuorossa olijalla unet venyivät.

Kaminan päällä voi keitellä myös ruuat. Nukkumatilaa tuvassa on mukavasti kahdelle tai kolmelle ja tiiviisti noin viidelle. Luksusvarusteena tuvasta löytyy myös sauna, joka tarjoili ärhäkät löylyt. Tuvan vieressä kulkee puro, josta saa löylyvettä. Talvella löyly- ja pesuvettä sai kätevästi myös lunta sulattamalla. Tuvan ulkopuolelta löytyy huussi ja puuvaja.

Tuolla hiihtoreissulla kävimme tietysti ihastelemassa myös talomuseon pihapiiriä. Se näytti upealta myös talvella, ja lumen alla nukkuvien rakennusten keskellä vallitsi sama rauhallinen tunnelma kun aiemmillakin visiiteillä.

^Otollisin aika Murtovaaran alueella ja talomuseossa vierailulle on ehdottomasti kuitenkin kesällä, jolloin museolla on ovet auki yleisölle ja talon historiasta pääsee kuulemaan enemmän opastetuilla museokierroksilla. Itsekin onnistuin tänä kesänä vierailemaan talomuseossa niin, että siellä oli väkeä paikalla. Tosin visiitti ei ollut aivan suunniteltu ja tulosuunta oli jälleen vähintäänkin erikoinen.

Lähdin kotoa pyörällä matkaan tarkoituksena polkea metsäautotietä Kupariin ja sieltä edetä Talonpojan taivalta pitkin parin kilometrin pätkä Murtovaaralle ja joko Sivakan tai Ylä-Valtimon kautta takaisin kotiin. Muistelin parin vuoden takaiselta Talonpojan taival -reissultani, että tuo osuus polusta oli melko hyvässä kunnossa ja enimmäkseen hakkuuaukkoa. Muistin väärin.

Olin kuitenkin edennyt tieltä jo niin pitkälle metsään pyörääni kantaen, että takaisinkaan ei enää kannattanut kääntyä, joten reippaasti rämmin reitin Murtovaaran talomuseon pihaan miljoonan itikan ja vesisateen antaessa vauhtia suoritukselleni. Polku myös hävisi matkalla muutaman kerran, joka aiheutti pientä harhailua ja stressikäyrien nousua, vaikka metsään menemisellä pitäisi olla kaiketi päinvastainen, stressiä alentava vaikutus.

Olin jälleen talomuseon pihassa kengät märkänä, mutta tällä kertaa vastassa olivat talon ihanat naiset, jotka tarjoilivat teetä ja villasukat sekä mukavan tarinointihetken talon pirtissä. Lupasin tulla museokierrokselle joku toinen kerta vähän kuivemmissa kamppeissa ja vähemmän hikisenä.

Kotiin poljin edellisestä metsärypemisestä yhtään viisastumatta Ylä-Valtimon kautta. Reitti nimittäin sisälsi jälleen pätkän raivaamatonta Talonpojan taivalta, mutta palatessa ei sentään tarvinnut erityisemmin harhailla, koska reitti oli jo merkitty nauhoin ilmeisesti tulevia raivaamistoimenpiteitä varten. Pyörää toki joutui hieman jälleen kanniskelemaan.

Helpoin tapa saapua Murtovaaralle on luonnollisesti tietä pitkin. Perille pääsee Valtimon suunnasta ajelemalla Kajaaniin päin ja Kajaanintieltä käännös Halmejärventielle, josta käännös Salmijärventielle, josta Murtovaarantielle, tai Valtimon Sivakasta Salmijärventietä ja Murtovaarantietä pitkin. Matkalta löytyy myös opasteet.

Talvella Murtovaarantietä ei pidetä auki, mutta hiihtämällä pääsee perille. Lähes mistä suunnasta vain. Silloin on myös vähemmän itikoita liikkeellä, joten metsässä kulkeminen saattaa olla myös siinä mielessä miellyttävämpää. Toki Talonpojan taipaleen raivaaminen ja opastaminen lisäävät kulkemismukavuutta myös sulan maan aikana lihasvoimin likkujille. Sitä odotellessa siis.

Tässä vielä karttalinkki Murtovaaran alueelle: https://www.infogis.fi/nurmes/link=8av3rAo5rk. Kartalla näkyvät Murtovaaran talomuseo, Tammitupa, Murtojärven laavu sekä Talonpojan taival.