Ylä-Karjalan tet-harjoittelijalla Ville Kukkosella on jo hyvä käsitys, mitä toimittajan työhön kuuluu – "En suoraan rupeaisi tykittämään kysymyksiä"

Tulevissa Ylä-Karjalan numeroissa näkyy toimittajan ammattia kokeilevan nuoren kädenjälki, kun lehteen tuli viikoksi tet-harjoitteluun Kirkkokadun koulua käyvä Ville Kukkonen.

– Toimittajan ammatti kiinnostaa tulevaisuutta ajatellen, 15-vuotias Kukkonen kertoo.

9.-luokkaa käyvä Kukkonen arvelee jatkavansa peruskoulun jälkeen lähihoitajan opintoihin Nurmeksessa. Terveydenhoitoalassa Kukkosta kiinnostaa toisten ihmisten auttaminen.

– Ehkä myöhemmin voisi katsoa, jos tekisi toimittajan töitä freelancerina. Kivaa siinä olisi se, ettei tarvitse sitoutua mihinkään tiettyyn lehteen ja voisi tehdä juttuja oman kiinnostuksen mukaan, Kukkonen kertoo.

Kukkonen pääsi heti maanantaiaamuna tositoimiin, kun tämän haastattelun jälkeen tehtäväksi tuli Päivän kysymys -jutun tekeminen. Päivän kysymyksessä oppii tiivistetyssä muodossa jutun teon vaiheet, joista Kukkosella oli jo hyvä käsitys: ensin ideoidaan jutun aihetta, valmistellaan kysymyksiä, tehdään haastattelu ja valokuvataan. Lehden taittokin Kukkosta kiinnostaa.

– Ideoiminen ei välttämättä onnistu, jos on kiire, Kukkonen arvioi.

Kukkonen tuumaa, että haastattelussa kannattaa aloittaa helpoista kysymyksistä ja puhua jopa niitä näitä, jotta yhteys haastateltavan kanssa syntyisi.

– Esittelisin asiaa ensin vähän ja yrittäisin herättää kiinnostusta, enkä suoraan heti rupeaisi tykittämään kysymyksiä. Jotta haastateltava huomaisi, etteivät ne kysymykset niin pahoja olekaan, Kukkonen tuumaa.

Kukkonen arvelee, että muistiinpanot hän tekee vihkoon, mutta sanelinkin voisi olla kätevä väline, jos jutun aihe on itselle tuntematon.

– Sanelimella pääsee takaisin siihen tilanteeseen, jos haluaa muistella, millainen haastattelutilanne oli, Kukkonen sanoo.

Mitä uutinen on?

Ville Kukkonen kertoo seuraavansa paljon mediaa, muun muassa verkkolehtien ja videopalveluiden kautta. Yksi uutislähde on Tiktok-videot.

– Ne ovat videoita, joissa isoja uutisia on tiivistetty yksinkertaisempaan muotoon. Niillä varmaan tavoittaa enemmän nuoria kuin joissakin muussa kanavassa, Kukkonen kuvailee.

Medioista Kukkonen kertoo kuluttavansa iltapäivälehtien ja muun muassa Helsingin Sanomien sisältöjä.

– Luen tosi paljon lehtiä. Jutuista näkee sen, kuinka asiat kannattaa kertoa. Televisiosta olen nähnyt, miten toimittajat haastattelevat ihmisiä, vaikka MOT-ohjelmassa, Kukkonen kertoo.

Tekstilajeista Kukkosta kiinnostaa eniten kolumnin kirjoittaminen, sillä siinä voi kirjoittaa uutistekstiä vapaammin kiinnostavista aiheista. Uutisjuttujenkin kirjoittaminen tuntuu Kukkosesta mielenkiintoiselta.

– Uutistekstissä kerrotaan faktat ja se, miten asiat ovat tapahtuneet, Kukkonen vertaa.

Muutakin kuin tekstiä

Vaikka Ville Kukkonen katsookin paljon videoita, hän kokee tekstin helpommaksi ja kiinnostavammaksi tavaksi kokeilla toimittajan työtä.

– Tekstissä asian voi kertoa laajemmin kuin tiivistetyssä videossa, Kukkonen kertoo.

Lehtijutuissa on leipätekstin lisäksi paljon muuta, tärkeimpinä otsikko ja kuva.

– Valokuvan tarkoitus on kertoa jutun aiheesta. Jos juttu kertoo ihmisestä, kuvan pitää olla myös sen tyylinen. Haastattelupaikkaa voisi miettiä etukäteen niin, että siellä on hyvä ottaa myös kuva. Kukkonen tuumaa.

– Otsikon pitäisi herättää mielenkiinnon juttua kohtaan, hän jatkaa.

Kukkonen kertoo, että koulussa on ollut valinnaisaineena valokuvausta.

– Siellä harjoiteltiin kameran käyttöä. Kamerassa pystyi säätämään kuvaa enemmän ja valita, mihin tarkentaa, Kukkonen vertaa.

Kukkonen on ollut kerran aiemminkin Ylä-Karjalan haastattelussa, mikä jätti hyvän vaikutelman toimittajan työstä. Miten meni tämä haastattelu?

– Meni ihan mukavasti, Kukkonen naurahtaa.

_{Uutisten viikon kunniaksi Ylä-Karjala julkaisee viikolla 5 kaikki lapsiin ja nuoriin liittyvät jutut ilmaiseksi verkkolehdessä.}