Uutisten viikko: Pelatessa oppii monia nyky-yhteiskunnassa tarpeellisia taitoja – "Usein pelaaja ei itse tunnista oppivansa"
Pelihahmoksi pukeutuminen cosplay-tapahtumassa on yksi metapelaamisen muoto. Kuvan Resident evil -hahmot on kuvattu Kawacon-tapahtumassa Joensuussa vuonna 2016. Kuva: Lari Lievonen
Pelaaminen ilmiönä on moniulotteinen kokonaisuus, johon liittyy paljon muutakin kuin ruudun äärellä istumista.
Tutkijatohtori Juho Kahila Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut digitaalista pelaamista ja metapelaamista, jolla tarkoitetaan pelaamiseen liittyvää ja sen synnyttämää toimintaa ja sisältöä.
Kahila on kiinnostunut siitä, millaisia mahdollisuuksia metapeliaktiviteetit tarjoavat oppimiseen.
Kahilan mukaan yleisimmin pelaamisesta koetaan hyötyä englannin kielen oppimisessa, mutta metapelaamisen kautta nuori oppii monia tärkeitä nyky-yhteiskunnassa tarpeellisia taitoja, kuten tiedonhaku- ja kommunikointitaitoja, luovuutta ja tietoteknologiataitoja.
– Usein pelaaja ei itse tunnista oppivansa, Kahila tiivistää.
Kahila näkee, että metapelaaminen kehittää kaikkea sitä, mitä opetussuunnitelmassa kutsutaan laaja-alaisiksi taidoiksi.
– Kirjo on hyvin paljon laajempi kuin englannin kielen oppiminen, mutta opitut taidot ovat vaikeasti hahmotettavia. Tiedonhaku- tai kommunikointitaitojen kaltaisia taitoja ei juurikaan mitata koulussa, ja ne ovat vaikeita hahmottaa niin oppijalle kuin oppijoiden vanhemmille tai opettajillekin, Kahila sanoo.
Tiedonhakeminen on Kahilan mukaan yksi keskeisimmistä metapeliaktiviteeteista. Pelaajat hakevat tietoa muun muassa uusista peleistä ja niiden sopivuudesta itselle. Lisäksi apua haetaan esimerkiksi pelissä etenemiseen.
Suomalaisen pelaajan keski-ikä on tällä hetkellä yli 40 vuotta, eli kyseessä ei ole pelkästään lasten ja nuorten juttu.Juho Kahila
Pelaamiseen liittyy myös paljon suunnittelua, jota moninpeleissä tehdään yhteistyössä.
– Isoin osa peleistä on moninpelejä ja niitä pelataan yhdessä, joko yhteistyötä tehden tai toisia vastaan. Yhteistyö vaatii kommunikointia toisten pelaajien kanssa, että pystyy olemaan menestyksekäs pelissä, Kahila sanoo.
Ongelmapuhetta
Juho Kahilan havaintojen mukaan metapelaamisen monista hyvistä puolista huolimatta yleinen keskustelu pelaamisesta keskittyy ongelmien ympärille.
– Pelaamiseen, kuten kaikkeen muuhunkin median käyttöön, voi liittyä myös haittoja, varsinkin jos pelaamisen määrä on hyvin suuri. Joissain tapauksissa voidaan puhua ongelmapelaamista. Silloinkin on toki hyvä miettiä, onko pelaaminen se perimmäinen ongelma vai onko se oire jostakin muusta ongelmasta, Kahila sanoo.
Keskustelu kuitenkin muuttuu vähitellen, ja tietoa kertyy muun muassa pelitutkimuksen kautta, jota Kahilan mukaan tehdään Suomessa runsaasti muihin maihin nähden.
– Pelit ovat käytännössä suosituin media esimerkiksi lasten, nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Suomalaisen pelaajan keski-ikä on tällä hetkellä yli 40 vuotta, eli kyseessä ei ole pelkästään lasten ja nuorten juttu.
