play

Pielisen talvi: Talven inspiroivin elementti – Lumesta voi tehdä ja siinä voi leikkiä vaikka mitä

Sara Sutinen (oik.), Saana Solehmainen ja Seela Saarimaa tekevät lumesta niin pupuja kuin yksisarvisiakin.

Sara Sutinen (oik.), Saana Solehmainen ja Seela Saarimaa tekevät lumesta niin pupuja kuin yksisarvisiakin. Kuva: Tiina Eskelinen

Tiina Eskelinen

Sara Sutinen tietää, että varhaiskasvatusyksikössä Moisionkadulla Lieksassa olevat lumi- ja hiekkaleikkeihin tarkoitetut välineet täytyy leikkien loputtua viedä takaisin omille paikoilleen.

Värikkään liukurin ja lapion valinnut eskarilainen viimeistelee ensin ystäviensä Saana Solehmaisen ja Seela Saarimaan kanssa pihalla olevia lumihahmoja ja menee sitten pihan toisella puolella olevaan lumilinnaan. Eskari- ja hoitopäivän lopuksi hän ehtii vielä hetkeksi pihakentällekin pelaamaan.

– Tykkään talvesta ja lumileikeistä. En ole koskaan kuullut sellaisista lumilabyrinteistä ja lumihipasta ja sellaisista, mutta ne kuulostavat kivoilta. Voisin kokeilla, koska juoksen myös pyykkien seassa pyykkihippaa kesällä, Saarimaa innostuu.

Koulun pihalla lumisota on kielletty, mutta kaverukset myöntävät leikkineensä sitä kotona omassa pihassa.

– Lumisota on kivaa. Leikittiin silloin kun Saana oli meillä yötä, Saarimaa muistelee.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Toinen suosikkijutuista on lumihahmojen tekeminen.

– Voi tehdä vaikka lumikissoja, lumipupuja, lumihevosia tai lumiyksisarvisia. Niitä voisi myös värjätä vesiväreillä tai jollain muulla, tytöt pohtivat.

Omatoimista

Lastenhoitaja Helena Vornanen muistelee leikkineensä itse lapsena lumisotaa ja kukkulan kuningasta sekä tehneensä kauniita lumihahmoja. Pian 40 vuotta lastenhoitolalla työskennelleellä Vornasella on selkeä mielipide lumileikeistä.

– Eivät ne vuosien mittaan ole juurikaan muuttuneet. Yhä lapset viihtyvät lumileikkien parissa hyvin eikä heitä tarvitse niihin juurikaan aktivoida. Melkein kaikista tulee ulkoleikeissä omatoimisia, hän kehuu.

Noel Vitri katseli maisemia lumimopon selästä.

Noel Vitri katseli maisemia lumimopon selästä. Kuva: Tiina Eskelinen

Pihaleikkeihin pääsy ja ulkoilu ovat Vornasen mukaan asioita, joita kovasti odotetaan. Sopivan sään salliessa suosikkeja ovat linnojen rakentelu sekä erilaisten lumihahmojen tekeminen. Lumilinnoja ja -ukkoja rakennetaan joka vuosi. Myös erilaiset lumihahmot, joiden selässä voi niiden jäädyttyä istua, ovat suosittuja.

– Isojakin palloja jaksetaan pyöritellä. Nuo pikkukolat ovat kivoja nekin. Aina kun tulee lunta, lapset tulevat niiden kanssa auttamaan lumitöissä, Vornanen lisää.

Yksi talvijuttu on Vornasen mukaan myös timanttien etsintä, joka toteutuu pieniä jäädytettyjä ja värjättyjä jääkuutioita lumihankeen piilottamalla.

– Siitä ovat kovasti tykänneet, ihan hitti, Vornanen sanoo.

Jäädyttämällä tehdyt lyhdyt ja erilaiset muut koristeet ovat nekin lapsille mieluisia talvitekemisiä.

–  Niitä tehdään esimerkiksi maitopurkeista ja muista. Voidaan myös värjätä ja koristella yhdessä, Vornanen kertoo.

Talven odotetuin

Yksi lumileikeistä on sekä hoitajien että lasten mielestä kuitenkin se kaikkein paras ja menee kirkkaasti ylitse muiden: mäenlasku. Sen perään kysellään talven mittaan monta kertaa.

– Onhan se lasten mielestä talven odotetuin hetki, kun päästään laskemaan mäkeä. Tässä pihalla ei oikein mäkeä voi laskea, mutta menemme tuonne lähelle puistoon, Helena Vornanen ja hänen kollegansa Kirsi Oinonen sanovat.

Myös eräästä toisesta asiasta sekä lapset että hoitaja ovat samaa mieltä.

– Vaikka talvi onkin kiva, kyllä lempparivuodenaikamme on silti kesä, kaikki viisi myöntävät.

– Minusta myös, huikkaa lumimopon selässä ajellut Noel Vitri.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta