play

Joulunviettoa slovakialaisittain – Kilttejä lapsia muistetaan karamellein, pikkutuhmat voivat saada perunan

Lucia Lackovicová lentää jouluksi kotiin, joten lahjaksi muuten sopiva enkeli jää kokonsa vuoksi Käsityökeskuksella ostamatta. Suomalaista käsityötä hän on kuitenkin ostanut mukaan otettavaksi.

Lucia Lackovicová lentää jouluksi kotiin, joten lahjaksi muuten sopiva enkeli jää kokonsa vuoksi Käsityökeskuksella ostamatta. Suomalaista käsityötä hän on kuitenkin ostanut mukaan otettavaksi. Kuva: Yrjö Nevalainen

Yrjö Nevalainen

Suomalaiseen jouluun kuuluu tiettyjä, jokaiselle tuttuja tapoja, joiden merkeissä joulua vietetään. Tällaisia ovat muun muassa joulusauna, jouluruoat ja -juomat, kirkossa käynti, joulupukin vierailu ja niin edelleen.

Slovakiassa joulun vietto poikkeaa suomalaisesta, kertoo syyskuusta lähtien Nurmeksen ammattiopistossa englannin ja ranskan opettajana toiminut Lucia Lackovicová, jonka kotikaupunki on Bratislava.

Suomalaisittain Slovakia tunnettaneen ainakin taidepiireissä Andy Warholista, urheilupiireissä Tatralla käydyistä talvikisoista ja mertarantamaisesti ilmaisten arrrmottoman kovista kiekkoilijoistaan.

Pahankuristen lasten kova kohtalo

Keskieurooppalaiseen tapaan myös Slovakiassa sikäläinen joulupukki eli St Nicolas muistaa lapsia joulukuun 6:ntena päivänä. Kilttejä lapsia karamellein, pikkutuhmat voivat löytää ikkunalaudalle jättämästään kengästä pelkän perunan. Kaikkein pahankurisimmat voivat puolestaan joutua sidotuiksi ja pistetyksi säkkiin, jonka Paholainen kiikuttaa matkassaan helvettiin!

– Jouluaattona Slovakiassa syödään iltaseitsemän aikaan joulupäivällinen. Siihen kuuluu hunajan ja valkosipulin kanssa syötävä ehtoollisleivän oloinen vohveli, jossa hunaja symboloi kaikkea hyvää makeaa elämää tulevalle vuodelle ja valkosipuli puolestaan terveyttä, Lucia Lackovicová kertoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aattoaterian pakollista antia on myös soppa, joka valmistetaan joko kalasta tai kaalista.

Slovakialainen joulupöytä ei notku kinkun painosta, sillä pääruoka on tavallisesti kalaa, tyypillisimmillään paistettua karppia, ja perunasalaattia. Erityisempiä joulujuomia ei ole, eli jokainen ottaa normijuomaa, joka voi olla niin vettä, kolajuomaa, olutta, viiniä tai hehkuviiniä.

Lautasen alle sujautettavat karpin suomut tietävät rahan tuloa seuraavana vuonna. Joulupöydästä lähtö kesken aterian tietää puolestaan huonoa onnea.

Pukki ei vieraile jouluaattona, vaan jättää lahjansa joulukuusen alle.

Joulukranssissa palavat vahakynttilät

Slovakialaisessa asunnossa on joulukuusi, tulipalovaaran vuoksi tavallisimmin sähkökynttilöin koristettu. Vahakynttilöitä poltetaan joulukransseissa.

– Joissakin perheissä poltetaan kynttilöitä vesivadissa. Kenen kynttilä palaa pisimpään, hänellä on pisin elämä. Meidän perheessä ei ole tätä traditiota ole, mutta joissakin perheissä on, Lucia Lackovicová kertoo sikäläisestä jouluperinteestä.

Joissakin perheissä poltetaan kynttilöitä vesivadissa. Kenen kynttilä palaa pisimpään, hänellä on pisin elämä.
Lucia Lackovicová

Maalaisperheissä tavataan käydä jouluaattona hieman juhlallisemmissa merkeissä ruokkimassa eläimet, joiden varassa hengissä pysyminen oli aiempina vuosisatoina.

Joulumarkkinoilla tavataan tuttuja

– Neljän viikon ajan meillä on Bratislavassa isot joulumarkkinat, joilla myydään koristeita, erilaisia juomia, kakkuja ja monenlaisia muita jouluisia syömisiä, juomisia ja tavaroita. Markkinoiden merkittävimpiä juttuja on myös se, että niillä voi törmätä tuttuihin ja ystäviin, joita vuoden mittaan ei ole tavannut. Joskus tapaamisista saattaa olla aikaa vuosiakin, Lucia Lackovicová kertoo.

Markkinoilla on myös paljon elävää jouluista musiikkia esitettynä niin laulaen kuin soittaenkin.

Joulusaunaa tai muuta vastaavaa puhdistautumisrituaalia Slovakiassa ei ole. Mutta keskiyöllä moni suuntaa kulkunsa kirkkoon, jossa alkaa joulumessu. Maassa on asukkaita lähes kuusi miljoonaa, joista noin 60 prosenttia on katolilaisia, kymmenen prosenttia protestantteja ja kaksi prosenttia ortodokseja.

Slovakiassa on huomaavaista ilmaista sikäläisille hyväntahtoisuuttaan lausumalla seuraavaa:

Veselé Vianoce a Št´astlivý Nový rok! eli suomennettuna: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

Ylä-Karjala julkaisee joulun aikana verkkolehdessä Yrjö "Yntti" Nevalaisen vanhoja joulunviettojuttuja. Tämä juttu on julkaistu 23.12.2008.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta