Pielisen talvi: Iloisia ja valoisia aikoja esiin – Kötsin museon näyttelyssä pääsee nyt tutustumaan Nurmekseen uusista näkökulmista
Museoon on tuotu myös äänimaailmaa esimerkiksi kellojen kautta. Marjaana Antikainen (oik.) vetää kelloa Laura Hotulaisen seuratessa vieressä. Kuva: Tuire Haverinen
Nurmes-talon Kötsin museon perusnäyttelyssä pääsevät nyt niin paikalliset kuin matkailijatkin tutustumaan Nurmekseen uusista näkökulmista, sillä näyttely on uusittu lähes kokonaan.
– Sisällöllisesti näyttely on aika pitkälti tehty uusiksi, rakenteellisia uudistuksia ei ole tullut paljoa. Näyttely on viimeisiä viilauksia vaille valmis, kertoo Nurmeksen museon amanuenssi Laura Hotulainen.
Museossa on tuttuun tapaan kaksi käytävää, mutta nyt vasemmanpuoleisella käytävällä on keskitytty enemmän lähihistoriaan ja oikeanpuoleisella 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Pieni osio on annettu myös esihistorialle.
– Lähihistorian osuudessa on haluttu nostaa enemmän nurmeslaisia ihmisiä esille, kuten Alma Pääkköstä ja Kerttu Mustosta ja myös tavallisia ihmisiä, kuten radanrakentajia, Hotulainen kertoo.
Kuvan flyygeli kulkee nimellä Hannikaisen flyygeli, mutta täyttä varmuutta sen alkuperästä ei ole. Kuva: Tuire Haverinen
Väinö Hämäläinen toi matkoiltaan monenlaisia erikoisia matkamuistoja. Kuva: Tuire Haverinen
Käytäviä yhdistänyt välikkö on nyt avattu ja siinä pääsee astumaan suoraan P. J. Hannikaisen synnyinkotiin, Nurmeksen museon perustajan Väinö Hämäläisen kotiin ja Virtasen kellosepänliikkeeseen.
– Aiemmin tässä pystyi vain kurkkimaan ikkunoista huoneisiin. Rakennusvaiheessa tämä tuotti työtä, kun piti esimerkiksi löytää lisää tapettia. Onneksi löytyi samanlaista, kertoo museomestari Marjaana Antikainen.
Näyttelyn ulkoasun on suunnitellut joensuulainen Samu Aarnio. Ulkomaalaiset vierailijat on huomioitu niin, että tekstit on käännetty myös englanniksi. Tekstit ovat kääntäneet Katja ja Mark Peacock.
Valoisia aikoja esille
Perusnäyttelyä on rakennettu Nurmes-talon remontin valmistumisesta lähtien eli syksystä 2021. Suunnitelmia on rakennusvaiheessa hiottu ja myös muutettu. Esimerkiksi muutokset nyky-yhteiskunnassa vaikuttivat niin, että näyttelyssä jätettiin vähemmälle menneisyyden raskaat painolastit ja nostettiin valoisia ja iloisia aikoja.
– Varsinkin 1900-luvun alkuun keskittyvässä puolessa oli valinnan vaikeutta ja paljon jäi pois. Myös esineiden ja valokuvien puute vaikutti. Esimerkiksi nälkävuosista ei ole esineitä, joten sitä olisi ollut vaikea tässä formaatissa tuoda esille, Laura Hotulainen sanoo.
– Mutta nyt kun tätä katsoo, aika hyvin onnistuimme, hän jatkaa.
Yhteiskoulun luokkahuoneeseen tulee kuvan etualalle vielä iso kaukoputki. Kuva: Tuire Haverinen
Käytävät ovat ennallaan, mutta sisällöt ovat muuttuneet. Kuva: Tuire Haverinen
Näyttelyssä pääsee tutustumaan muun muassa Mikonniemen kylpylän historiaan, Palmin romanisukuun, jääkäriliikkeeseen, kansanparannukseen ja metsänhoitaja Linnoilan perheeseen. Esineistöön on saatu joitakin alkuperäisiä esineitä, mutta osa tunnelmasta on luotu saman aikakauden esineillä ja huonekaluilla.
– Yhteiskoulun luokkahuone on entisellä paikallaan, mutta siihenkin on tuotu uusi näkökulma. Kylpylän osuudessa höyrykaappi on kylpylästä ja Linnoilan kanootti on ollut perheen oma, Hotulainen kertoo.
Omalla paikallaan ovat myös museon oma pienoiselokuvateatteri Kino-Sointu sekä aulan valkokangas, jossa voi viikolla 8 katsella esimerkiksi 1970-luvun kaitafilmielämyksen Agentit vanhassa kauppalassa.
Museossa on pienoiselokuvateatteri Kino-Sointu. Kuva: Tuire Haverinen
